Näin voit itse vaikuttaa mielen hyvinvointiin etätyössä, A-lehtien työterveyslääkäri Eira Roos
A-lehtien yrityskulttuurin painopisteenä on tänä vuonna työssä jaksamisen ja mielen hyvinvoinnin tukeminen. Työterveyslääkärimme Eira Roos Lääkärikeskus Aavasta piti aiheesta henkilöstölle luento- ja keskustelutilaisuuden, jonka pohjalta tähän artikkeliin on koottu konkreettisia keinoja hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja jaksamiseen.
Koronatilanteen pitkittyminen asettaa ihmisen luontaisen selviytymiskyvyn eli resilienssin koetukselle. Omien ajatusten ja reaktioiden äärelle on tärkeää pysähtyä ja pyrkiä tunnistamaan ne. On hyvä tunnistaa oma ärsyyntyminen, väsyminen, mielialan lasku ja kyllästyminen, sillä tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen auttaa myös sietämään niitä. Negatiivisiin tunteisiin ja rajoituksiin sekä määräyksiin ei silti pidä jäädä vellomaan. Mieleen kannattaa aktiivisesti palauttaa niitä asioita, jotka itselle luovat turvallisuuden tunnetta ja pitävät yllä terveyttä.
Omassa toiminnassa kannattaa keskittyä niihin asioihin, joihin itse voi vaikuttaa. Huolehdi riittävästä unesta, säännöllisistä ruoka-ajoista ja virkistävästä liikkumisesta. Pidä yhteyttä muihin ihmisiin ja tee niitä asioita, jotka tuottavat sinulle iloa. Sen sijaan, että murehdit miten muut noudattavat rajoituksia tai milloin rokote saadaan, keskity noudattamaan annettuja ohjeita ja huolehdi, että itse toimit niiden mukaisesti.
Työ merkitsee muutakin kuin toimeentuloa ja erityisesti näin pitkittyneen etätyön aikana oman identiteetin ja sosiaalisen verkoston merkitys korostuu. Ihminen on luontaisesti sosiaalinen ja voi paremmin muiden ihmisten seurassa. Pandemian eristäessä meidät toisistamme fyysisesti erilleen, vuorovaikutuksella on yhä suurempi merkitys. Vuorovaikutuksessa tärkeää on äänen lisäksi myös ilmeet ja eleet. Kasvokkain tapahtuvassa mieluisassa vuorovaikutuksessa syntyy mm. dopamiinia, joka on elimistölle tärkeä motivaatioon ja hyvinvointiin assosioituva välittäjäaine.
Eira Roos listaa seuraavat viisi vinkkiä työyhteisösi vuorovaikutuksen lisäämiseen:
- Pidä videopalavereissa kamera päällä aina kun mahdollista. Tällä tavoin viestintä helpottuu, vuorovaikutus paranee ja keskustelu on helpompaa ja miellyttävämpää. Et joudu ponnistelemaan viestien tulkinnassa samalla tavalla kuin vain ääntä kuunnellessasi.
- Jokainen voi itse vaikuttaa miten on vuorovaikutuksessa toisiinsa nähden. Kun annamme toisillemme positiivista palautetta, luomme samalla myös hyvinvoinnin kulttuuria. Etäaikana positiivisen palautteen tarve korostuu, sillä yksintyöskentely kotona vähentää päivittäisiä kohtaamisia ja spontaania palautteen saamista.
- Aktiivinen osallistuminen myös muuhun kuin tiukkaan asiasisältöön. Työ on monelle tärkeä sosiaalinen ympäristö, ajatusten vaihto yhdessä muistakin kuin työasioista tuottaa usein jotakin sellaista, mitä ei olisi pystytty keksimään yksin tai vain työasioihin keskittyessä.
- Yhteisöllisyyden lisääminen arjessa: Yhteiset kahvihetket ja taukoliikunnat etänä, kävelypalaveri ulkona lähellä asuvan työparin kanssa turvallisuudesta huolehtien, yhteinen illanvietto työkavereiden kanssa etänä.
- Sovi yhteiset pelisäännöt tiimin kanssa: Milloin olette nopeasti tavoitettavissa, milloin on aika keskeytyksettömälle työlle. On myös hyvä säännöllisesti yhdessä keskustella työn tekemisen tavoista, mikä on toimivaa, mikä kaipaa muutosta.
Eira Roos työskentelee työterveyshuollon erikoislääkärinä Lääkärikeskus Aavassa.
A-lehdet on sitoutunut henkilöstönsä mielen hyvinvoinnin tukemiseen. Teema on osa A-lehtien kestävän kehityksen ohjelmaa.
