Kodinkoneet verkkoon - älykästä vai ei?

Kodinkoneet verkkoon - älykästä vai ei?
Kodin älytekniikka saattaa kuulostaa science fictionilta, mutta se on jo tätä päivää, kirjoittaa futuristi Elina Hiltunen.
Julkaistu 25.2.2018

Hyväksy evästeet

YouTuben videosoitin käyttää evästeitä. Hyväksy evästeet katsoaksesi videon.

Youtube video placeholder

Alla olevassa blogitekstissään futuristi Elina Hiltunen pohtii onko kodinkoneiden tuominen verkkoon älykästä vai ei. Videolla hän kertoo miten tekniikka tulee koteihin ja muuttaa asumista. Hiltunen oli puhumassa aiheesta A-lehtien Älykäs koti -tilaisuudessa 31.1.2018.

Onkohan meillä jääkaapissa maitoa, pohdit kaupassa ja kaivat sitten älykännykän käteesi. Nappaat sieltä esille sovelluksen, joka on yhdistettynä jääkaappiisi. Koska jääkaapissasi on kamerat, voit katsoa kännykältäsi reaaliaikaista kuvaa näppärästi sen varustelusta. Ei, kyllä siellä vielä on pari purkkia maitoa. Ei tarvitse ostaa tällä kertaa lisää.

Edellinen esimerkki kuulostaa kenties science fictionilta, mutta se on jo tätä päivää. Kuka tahansa voi jo nyt marssia kodinkonekauppaan ostamaan itselleen nettiin liitetyn älyjääkaapin, jossa on varusteena sisältöä kuvaava kamera. Älyjääkaappia tuottavan valmistajan kodinkonesarjaan kuuluu myös mm. pesukone, uuni ja kahvinkeitin, jotka ovat kaikki verkossa. Japanilaiset, nuo teknologiafriikit, ovat ymmärtäneet liittää jopa vessanpöntön nettiin. My Satis -vessan kannen voi sulkea ja pöntön vetää etänä kännykkäaplikaatiolla. Kodinkoneet menevät nettiin yhä nopeampaa tahtia niin kotona kuin kodin ulkopuolella. Tässä yhteydessä puhutaan esineiden internetistä (englanniksi Internet of Things, IoT). Tulevaisuudessa yhä useammat laitteet ja esineet ovat osa yhtä suurta verkkoa.

Älyjääkaappi parantaa elämää: se antaa reseptivinkkejä ja koska turhia ostoksia ei tule, se vähentää ruuan roskiin heittämistä - mikä on muuten maailmassa iso ongelma. Tätä vartenhan älyä tungetaan kotiin: jotta meillä ihmisillä elämä olisi astetta mukavampaa ja joustavampaa. Tulevaisuuden koti suorastaan vaistoaa sisäänastujan tarpeet: se kenties säätää lämpötilaa ja valaistusta asujan mieltymyksen mukaan, napsauttaa kahvin tippumaan, hurauttaa smoothien pyörimään tai lukemalla asujan aivosähkökäyrää, valitsee musiikin mielialaan sopivaksi ja vaihtaa digitaalisiin kehyksiin ajankohtaiset ja piristävät taulut. Asuja voi muutamalla sanallisella komennolla tilata älykotiinsa pitsat, ruokaostokset ja vaikka koiranulkoiluttajankin kätevästi paikalle.

Älylaitteiden tuoma vaivaton elintapa ei kuitenkaan tule ilmaiseksi. Verkkoon liitettyihin laitteisiin liittyy aina riskinsä: joku voi esimerkiksi hakkeroida lämmityksen pois päältä tai saada älyhellat käynnistymään. Älylaitteet voidaan myös valjastaa hakkereiden taholta pahantekoon. Joku aamu älykahvinkeitin takkuaa, kun se osallistuu parhaillaan bottihyökkäykseen suositun verkkokaupan sivulle. Kolmas haaste on tiedon kerääminen ja kysymys siitä, kuka omistaa tiedot kodistasi, ja miten tätä tietoa käytetään. Tässä vaiheessa pallo heitetään tietenkin tuotteiden valmistajille, joilta tulee vaatia hyvää tietoturvaa ja selkeyttä siitä, mitä asukkaista kerätyillä tiedoilla tehdään. Meidän kuluttajien harteille jää se pohdinta, kuinka paljon älyä oikeasti tarvitsemme koteihimme ja millä hinnalla olemme sitä valmiita hankkimaan.

Teksti: Elina Hiltunen

Elina Hiltunen on futuristi, diplomi-insinööri ja kauppatieteiden tohtori. Hän on kirjoittanut kirjoja esimerkiksi tulevaisuuden teknologiasta ja kuluttajatrendeistä.