Mikä kiinnostaa sisustajaa juuri nyt — 13 trendiä

Pitkä elinkaari. Aikaansa seuraava kodinsisustaja suosii tuotteita, joista riittää iloa ja hyötyä mahdollisimman pitkään. Hän ei hanki mitään, mitä ei todella tarvitse ja suosii brändejä, joiden arvot hän voi allekirjoittaa.

Tausta. Huonekaluihin ja muihin tuotteisiin syntyy kiinteämpi side, kun tietää, missä, miten ja millaisissa oloissa ne tehdään. Läpinäkyvyys on tärkeää.

Aitous. Kaikki aito ja alkuperäinen kiinnostaa, on kyse materiaalista tai tuotteesta ja sen muotoilusta. Aidossa on aina toisenlainen hehku kuin kopiossa, jonka hankkiminen on enemmän kuin moitittavaa.

Lämpö. Meitä hellivät iholla hyvältä tuntuvat, kosketeltavat materiaalit, kuten tekstiileissä pellava ja villa sekä sametti, nyt myös vakosametti. Kaikki epäaito aiheuttaa vilunväristyksiä. Kodikkuus on päivän sana.

Väriterapia. Jokunen vuosi sitten vallalla oli harmaa, mutta sen syrjäyttävät ruskean sävyt, hunaja, okra ja murretut punaiset. Vastapainoksi on aina tarjolla voimakkaita vaihtoehtoja, kuten sinistä ja kirkasta keltaista. Vaalein skandityyli näyttää viileältä.

Pehmeys. Pehmeys ei tarkoita vain upottavaa mattoa tai huopaa. Koko kalustemuotoilu on orgaanista ja taipuisaa, ja muhkeus puhuttelee enemmän kuin kulmikas niukkuus. Pehmeään linjaan kuuluu myös verhojen suosio. Jyrkät ja kovat kontrastit eivät puhuttele.

Vihreys. Viherkasvit suorastaan rehottavat. Tuloaan tekevät todella suuret, kattoa kohti kurkottelevat kummajaiset sekä seiniä pitkin kiemurtelevat köynnökset. Kasvit ovat eläviä ja tuovat lämpöä ja elämää toisin kuin massatuotetut sisustusesineet. Tämänhetkiset teko- ja kuivakukkavillitykset saattavat kadota piankin.

Puupinnat. Vaalea puu, jossa näkyvät puun syyt, näyttää aina hyvältä. Trendikkäämpää on yhdistellä puulajeja tai suosia vaalean sijasta tummia puulajeja sekä tummaksi käsiteltyjä pintoja. Ai niin, joko teillä paneloidaan?

Kivi ja lasi. Kivitasot, lasipöydät… kuulostaako 1980-luvulta? Ne ovat tulleet takaisin, mutta entistä elegantimpina. Klassinen marmori pitää edelleen pintansa, kuten myös täplikäs terrazzo. Keittiössä ja kylpyhuoneissa huomiosta kilpailevat dektonin kaltaiset innovaatiot.

Käden jälki. Käsin tehty, ehkä jopa itse muovailtu keramiikka miellyttää silmää, eikä väliä, onko lopputulos muhkurainen ja outo. Käsityöt kuuluvat kodikkaaseen kotiin; ne ovat sympaattisia ja helposti lähestyttäviä toisin kuin esineet, jotka vain jäljittelevät käsityömäisyyttä.

Mennyt. Hienostunut art deco hapsuineen, sulkineen ja kultakuoseineen tai asiallisempi 1950- ja 60-luvun modernismi sopusuhtaisine kalusteineen poikkeavat toisistaan. Molemmat kertovat kuitenkin siitä, että meillä on juuret, arvostamme mennyttä ja hyödynnämme sen parhaita puolia – uusin ja vaihtelevin tavoin. Se ei ole nostalgiaa vaan fiksua kierrätystä.

Leikkisyys. Hupsut matkamuistot, lelut, uniikit huonekalut, hätkähdyttävät taideteokset, väriyhdistelmät, joita ei ole edes kuvitellut todeksi, seepra- ja leopardiprintit… Jokainen koti kaipaa edes jotain, mistä on pakkoa kysyä: mitä ihmettä?

Persoonallisuus. Yhdistää kaiken edellisen. Koti näyttää, millainen oma luonne ja persoona ovat, eikä sinne hankita kaikkea, mitä muilla on. Persoonallisuus ei todellakaan ole tyyli, vaan se voi tarkoittaa mitä tahansa niukasta minimalismista hervottomaan tavarapaljouteen.

Teksti: Kari-Otso Nevaluoma, Avotakan päätoimittaja

Suomen luetuin sisustuslehti (KMT 2018) Avotakka uudistui 7.3.2019. Oletko kiinnostunut kuulemaan kaupallisista mahdollisuuksista asumisen medioissamme? Kysy lisää A-lehtien yritysasiakasmyynnistä. Ota yhteyttä yhteyshenkilöösi tai p. 050 4144 200 tai yritysasiakkaat@a-lehdet.fi.