Nuoret haluavat vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin – ja näin he sen tekevät
1. Tubettajat puhuvat yhteiskunnasta
Tubettajat käsittelevät videoillaan kaikenlaisia nuorille tärkeitä aiheita – myös yhteiskunnallisia. Papananaama-nimellä tubettava Sini Laitinen täytti viime eduskuntavaalien alla videollaan vaalikoneen, ja tubettaja Tuure Boelius haastatteli kesäkuussa Setan puheenjohtajaa transihmisten oikeuksista. Sita Salminen puolestaan vietti päivän pyörätuolissa herättääkseen keskustelua esteettömyydestä ja vammaisten oikeuksista.
Yhteiskunnalliset aiheet solahtavat hiustyylipohdintojen, omista päivistä kertovien my day -videoiden ja hassujen haasteiden väliin – tavallisena osana tubettajien elämää. Videot herättävät keskustelua kommenttikentissä ja niiden ulkopuolella. Jos haluat tietää, mitkä yhteiskunnalliset teemat nuoria kiinnostavat juuri nyt, mene YouTubeen!
2. Instagram on tärkeä vaikutuskanava
Ajatteletko, että Instagram on pelkkiä selfieitä ja aamupalakuvia? Instassa on myös paljon nuorten kannanottoja yhteiskunnallisiin aiheisiin. Katso Instagramista vaikkapa vammaisten oikeuksista puhuva @aktivistikaisa ja ympäristöaiheista postaava @ilmastonuori. Myös selfie voi olla tärkeä kannanotto kehopositiivisuuden puolesta, ja aamupalakuva voi inspiroida seuraajia vaikka ympäristöystävällisempään ruokavalioon.
Myös Instagramissa yhteiskunnalliset kannanotot voivat olla osa kepeältä vaikuttavaa Instagram-feediä. Esimerkiksi Demin 15-vuotias Insta-vaikuttaja Alina Aarnio kampanjoi keväällä eduskuntavaaliehdokkaan puolesta ja julkaisi välillä vaaliaiheisia postauksia letitykselle omistetulla @moonlightbraids-tilillään.
Instagram on helppo väylä kuunnella nuoria. Kun kysymme Demin Instagram-tilillä seuraajien mielipiteitä vaikka eduskuntavaaleista tai pyydämme keksimään iskulauseen virtuaaliseen Pride-kulkueeseen, saamme hetkessä satoja fiksuja vastauksia.
3. Vaikuttaminen ei jää vain someen
Somevaikuttamista kritisoidaan joskus suotta siitä, ettei sillä ole mitään vaikutusta maailmaan. Näkyvin esimerkki vaikutuksesta on tietysti 16-vuotiaan ruotsalaisen Greta Thunbergin aloittamat nuorten ilmastolakot, jotka ovat levinneet Facebookin, Instagramin, Twitterin ja muiden somekanavien kautta ja saaneet nuoret ympäri maailmaa kaduille mielenosoituksiin.
Vuoden 2018 nuorisobarometrissa kävi myös ilmi, että ostopäätöksillä vaikuttaminen on kasvussa nuorten keskuudessa – ja toisten ostopäätöksiin voi tietenkin vaikuttaa tehokkaasti somessa. Tubettajien, muiden influencereiden ja ihan tavallisten somekäyttäjien julkaisemat sisällöt muokkaavat nuorten ostokäyttäytymistä.
Eivätkä keinot todellakaan jää tähän. Maailmalla muun muassa somen kautta järjestäytyneet nuoret aktivistit ovat esimerkiksi haastaneet valtioita oikeuteen ympäristön tuhoamisen takia – ja usein myös voittaneet.
On tärkeää ottaa nuorten mielipiteet vakavasti ja luoda entistä tehokkaampia vaikutusmahdollisuuksia sekä somessa että sen ulkopuolella. Samalla on hyvä muistaa, ettei vastuu paremmasta maailmasta saa jäädä nuorten harteille. Myös aikuisten pitää tarttua toimeen – nuoria kuunnellen. Kuuntelemisen voi aloittaa vaikka niin, että tutustuu nuorten julkaisemiin somesisältöihin.
Kirjoittaja: Roosa Oksanen
Roosa Oksanen on Demin tuottaja, joka on syventynyt viestinnän rooliin yhteiskunnallisen muutoksen edistämisessä erityisesti nuorten näkökulmasta.
