5 x näin nuoretkin innostuvat lukemaan

Tämän jutun luettuasi tiedät, mistä on kyse Wattpadissa, chatfictionissa, Instagram-kirjoissa ja muissa tarinankerronnan uusissa muodoissa. Ne osoittavat, että puhelinta selailemallakin voi syttyä kipinä lukemista kohtaan.

1. Wattpad

Kun Demin kokonaan nuorten tekemä erikoisnumero ilmestyi, toimitukseen kilahti innostunut palaute:

"Kiljasin 'Ou Mai GAAD' kun luin Demin kannesta sanan Wattpad. Etin äkkiä mitä Wattpadista kerrotaan Demissä ja soitin äkkiä kaverille, jonka kanssa kiljuttiin yhdessä. Mä innostuin Wattpadista 2017 ja siitä lähtien Wattpad on ollu elämä."

Wattpad on erityisesti nuorten suosima tarinayhteisö, jossa voi kirjoittaa omia kirjoja ja lukea muiden kertomuksia puhelimen sovelluksella tai koneen selaimessa. Kun mietitään, miten lapset ja nuoret saisi lukemaan enemmän, on otettava oppia menestyneistä palveluista.

Wattpadissa on olennaista se, että kuka tahansa voi ryhtyä kirjailijaksi ja saada tekstilleen lukijoita. Osallistuminen on tärkeää sukupolvelle Z – ja silloin nuoret saavat lukea muiden nuorten kirjoittamia tarinoita. Yleensä nuortenkirjan kun kirjoittaa, editoi ja arvostelee mediaan aikuinen. (Demissä kaikki kirja-arviot ovat nuorten tekemiä, koska he ovat parhaita asiantuntijoita siinä, kuinka hyvin kirja puhuttelee kohderyhmää.)

Sukupolvi Z on somen kautta pienestä asti verkottunut koko maailman kanssa, joten myös tarinayhteisön kansainvälisyys puhuttelee. Wattpad on perustettu Kanadassa, mutta sieltä löytyy paljon suomenkielistäkin luettavaa.

2. Chatfiction

Digikerronnassa ympäri maailman trendaavassa chatfictionissa tarina etenee puhelimen ruudulla esimerkiksi viestien, kuvien ja linkkien kautta. Chatfiction tuo tarinan lähelle, koska sitä seuratessa tuntuu, että draama tapahtuu omassa viestisovelluksessa.

Demiltä alkoi juuri jo kolmas tuotantokausi chatfictionia. Instagramissa, YouTubessa ja Demi.fissä ilmestyvä Inside by Demi -sarja on tehty yhdessä nuorten kanssa, mikä saa sen tuntumaan autenttiselta kohderyhmän mielestä.

Vuorovaikutus kohderyhmän kanssa jatkuu, kun sarja tulee julki. Demin seuraaja voi osallistua esimerkiksi veikkaamalla juonenkäänteitä, äänestämällä ja täyttämällä sarjaan liittyviä tehtäviä.

Osallistumisen avulla chatfictionin tekijät oppivat, mitä kohderyhmä haluaa. Samalla sarjan ympärille syntyy yhteisö, johon nuoret voivat tuntea kuuluvansa. Nuoren ikävaiheeseen kuuluu oman paikan etsiminen maailmassa. Fiktio, fanittaminen ja siihen liittyvät yhteisöt tukevat tätä identiteettipohdintaa.

Koukuttavan muodon avulla voidaan käsitellä rankkojakin nuoria koskettavia teemoja. Insiden ensimmäisellä kaudella yksi aihe oli mielenterveys, ja toiden kauden teemoja ovat klassikkoaiheiden ystävyyden ja ihastumisen ohella ulkonäköpaineet ja #metoo.

3. Fanifiktio

Moni innokkaasti lukeva nuori rakastaa myös kirjoittamista, ja eräs suosittu lajityyppi on jo vuosien ajan ollut fanifiktio. Se tarkoittaa fanien kirjoittamaa kuvitteellista tarinaa, jossa seikkailee julkkis tai vaikkapa jonkin sarjan tai kirjan hahmoja. Muun muassa Harry Potter on innoittanut monia fanifiktion kirjoittajia.

Fanifiktiolla on pitkä historia, mutta someaika on antanut sille uusia kanavia. Tekstejä julkaistaan esimerkiksi sille omistetuilla nettisivustoilla, eri somekanavissa ja keskustelufoorumeilla, kuten Demi.fissä.

Myös fanifiktiossa tärkeää on itse tekeminen, osallistuminen sekä vahva ja aktiivinen yhteisö.

4. Äänikerronta

Lapsille ja nuorille suunnatut äänikirjat ovat kasvussa. Ääni- ja digikirjat voivat saada myös muita kuin himolukijoita kiinnostumaan kirjallisuudesta. Eivätkä uudet formaatit syö painettujen kirjojen myyntiä.

Myös monissa podcasteissa on paljon tarinallisuutta, mistä hyvä esimerkki ovat supersuositut true crime -podcastit. Nyt moni nuorten kohderyhmässä suosittu vaikuttaja on perustanut oman podcastin. Nimenomaan nuorille suunnattuja äänisisältöjä on varmasti tulossa lisää – onhan kyseessä sukupolvi, joka on tottunut viestimään ääniviesteillä ja suhtautuu intohimoisesti kuulokkeisiinsa.

5. Instagram-kirjat

New York Public Library alkoi viime vuonna julkaista kirjallisuuden klassikoita Instagram storyissa ja niiden kohokohdissa. Insta-romaanit ovat Fast Company -sivuston mukaan tavoittaneet yli 300 000 lukijaa.

Tiimi on miettinyt tarkkaan, millä tapaa visualisoitu teksti on mukavinta lukea. Esimerkiksi kermanvärinen tausta helpottaa silmien urakkaa. Lukujen välissä on pieniä animaatioita.

Demin Instagram storyissa taas kokeiltiin viime vuonna novellia, jonka jokaisen osan lopuksi seuraajat saivat äänestää, miten tarina jatkuu.

Tarinat tietysti elävät muuallakin somessa ja netissä. Yksi YouTuben suosituimmista videoformaateista on ollut jo vuosia storytime, jossa kerrotaan itselle merkityksellisestä tapahtumasta tarinan muodossa.

New Yorkin kaupunginkirjasto halusi tuoda kirjallisuuden sinne, missä ihmiset ovat, ja onnistui siinä. Myös nuoria on järkevää innostaa niissä kanavissa, joissa he muutenkin viettävät mieluiten aikaansa. Eli esimerkiksi Instagramissa, YouTubessa, WhatsAppissa, Snapchatissa tai TikTokissa.

Fyysisen kirjan lukeminen tekee hyvää: se esimerkiksi vähentää stressiä ja tarjoaa niin nuorelle kuin aikuisellekin kaivatun hengähdystauon laitteista. Mutta vastakkainasettelu painetun kirjan ja digin välillä on turhaa.

On hienoa, että ihmisen rakastamat tarinat löytävät myös uusia muotoja ja alustoja – ja lukemisessa pätee porttiteoria. Koukuttavat tarinat voivat nimittäin rohkaista nuorta tarttumaan myös siihen fyysiseen kirjaan.

Kirjoittaja: Aino Salonen

Aino Salonen on Demin konseptisuunnittelija ja Z-sukupolven asiantuntija, joka on käsikirjoittanut ja tuottanut chatfiction-draamasarjaa, kehittänyt usean brändin somestrategioita sekä tehnyt journalismia lähes kymmenen vuotta.

Julkaistu: 20.11.2019