Keskustelut pilalla, vihapuhetta tilalla?

Keskustelut pilalla, vihapuhetta tilalla?
Nettikeskusteluja leimaa viha ja vastakkainasettelu, mutta nuorissa on toivoa. Keskustelupalsta Demi.fin päätoimittaja Päivi Lehtomurto listaa viisi ilmapiiriä parantavaa tekoa, joilla moderoinnin tarve vähenee.

1. Käyttäjät haluavat tietää, miksi viesti poistetaan

Kuvitellaan tilanne: Olet kirjoittanut keskustelupalstalle tai uutisen kommenttikenttään viestin. Yhtäkkiä viestisi katoaa. Mitä tunteita se herättää? Jos et ymmärrä poistamisen syitä, tilanne voi tuntua epäoikeudenmukaiselta ja saatat tuntea vihaa. Miksi mielipiteitäsi sensuroidaan?!

Tämä ilmiö nousi esiin esimerkiksi Kaisa Murron opinnäytetyössä, joka selvitti Demi.fin moderointia keväällä 2019. Silloin kun keskustelija ymmärtää syyn viestinsä poistamiselle, hän kokee vähemmän vihaa ja enemmän katumusta. Myös Sovittelevan journalismin käsikirja suosittelee läpinäkyvyyttä mediasivustojen sääntöihin ja moderointiin.

Vuoden 2019 lopulla Demi.fissä alettiin kertoa keskustelijoille perustelut automaattisina ilmoituksina, joissa sääntörikkomukset on jaettu muutamaan kategoriaan, kuten "viestisi sisältää rasismia, vihapuhetta tai propagandaa" tai "viestisi rikkoo tekijänoikeuksia". Lisäksi moderaattoreilla on mahdollista kirjoittaa vapaa perustelu halutessaan.

2. Ihminen päihittää tekoälyn moderoinnissa

Yle kertoi tammikuussa vaihtavansa tekoälyn ihmiseen moderoinnissa. Perusteluina oli muun muassa se, ettei tekoäly pysty – ainakaan vielä – hahmottamaan keskustelun sävyjä. STT:n moderointipalveluja käyttävät Ylen lisäksi Ilta-Sanomat ja Helsingin Sanomat.

Demi.fissä on luotettu aina ammattimoderoijiin, vaikka tekoälyyn pohjautuvia vaihtoehtojakin on selvitetty. Ihminen on toistaiseksi vielä ylivertainen tulkitsemaan demittäjiä. Nuorilla pitää olla paikka, jossa voi puhua avoimesti esimerkiksi seksiin liittyvistä tabuista, kirjoittaa fanifiktioon hämmentäviä juonenkäänteitä ja väitellä maailmansodan todennäköisyydestä. Keskustelun ei tarvitse olla aina sataprosenttisen asiallista.

Moderointia helpottaa selkeät ja yksityiskohtaiset ohjeistukset. STT julkaisi omansa tyylikirjassaan. Keskustelupalstan nopeaan luonteeseen etukäteismoderointi ei sovi, mutta ylläpidon työtä tukee aktiivinen yhteisö, joka ilmiantaa herkästi sääntöjä rikkovat viestit. Ilmiantaminen on tehty Demissä mahdollisimman helpoksi, ja myös muita teknisiä ratkaisuja ilmapiirin parantamiseen on kehitteillä.

3. Äänekkäät eivät ole aina oikeassa

Moni ajattelee, että kaikki nettikeskustelijat vastustavat moderointia. Päinvastoin. Esimerkiksi Demi.fissä iso osa nuorista toivoo tiukkaa puuttumista kiusaamiseen ja vihapuheeseen. Muilta keskustelijoilta toivotaan ystävällistä käytöstä ja tasa-arvon kunnioittamista.

Mielikuva moderoinnin vastustamisesta syntyy helposti, sillä äänekkäin palaute on harvoin kehuvaa. On tärkeää kuunnella keskustelijoita herkällä korvalla – mutta yhtä tärkeää on selvittää, mitä mieltä enemmistö on.

Demin toimitus onkin innostunut ketteristä verkkokyselyistä, joilla pystyy ottamaan satoja tai tuhansia yhteisön jäseniä mukaan päätöksentekoon ja sivuston kehittämiseen. Kyselyissä on myös vahvistunut epäilys siitä, että hiljainen enemmistö on usein ihan eri mieltä kuin äänekkäimmät kriitikot.

4. Yhteisön ei tarvitse olla avoin kaikille

Lapsiin ja nuoriin kohdistuva vihapuhe on asia, joka unohtuu usein julkisessa keskustelussa. Iän perusteella tapahtuu netissä paljon syrjimistä ja vähättelyä, eikä nuoremman mielipidettä aina kuunnella edes heitä koskevissa asioissa. ”Lapset hiljaa” -kommentit tuntuvat pahalta aikuisuutta lähestyvälle teini-ikäiselle.

Ilmiö nousi esiin Demi.fin käyttäjäkyselyssä joulukuussa 2019. Hyvä uutinen oli, että Demi.fissä oli havaittu vähemmän vihapuhetta kuin useimmissa muissa nuorten suosimissa somepalveluissa. Vastauksissa selvisi, että lapset ja nuoret olivat toiseksi yleisin vihapuheen kohde seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen jälkeen.

Mitä asialle voi tehdä? Me Demissä päätimme asettua vahvasti heikomman puolelle. Jos aikuisilla ihmisillä on tarvetta haukkua teini-ikäisiä, he voivat tehdä sen jossain muualla. Lisäsimme sääntöihin suositusyläikärajan: "Demi on tarkoitettu erityisesti 13–24-vuotiaille nuorille. Kaikkien käyttäjien tulee huomioida, että iso osa demittäjistä on alaikäisiä."

Vaikka muutos ei miellyttänyt kaikkia pitkän linjan demittäjiä, se oli tärkeä. On mahdotonta ylläpitää vertaistukeen perustuvaa yhteisöä kaikille – päätös auttaa pitämään Demin ihanana ja turvallisena yhteisönä nuorille.

5. Hyvä keskustelukulttuuri lähtee brändin arvoista

Demin toimitus on onnellisessa asemassa, sillä joudumme moderoimaan monissa kanavissamme poikkeuksellisen vähän. Nuoret käyttäytyvät netissä hyvin! Uskallan väittää, että keski-ikäisillä olisi paljon opittavaa nuorilta rakentavasta ja ystävällisestä keskustelukulttuurista.

Mistä hyvä ilmapiiri syntyy? Yhteisöä ei voi määräillä ylhäältä päin, mutta hyvää keskustelukulttuuria voi ruokkia. Brändin omat arvot heijastuvat keskusteluihin, kun niistä viestitään tarpeeksi selkeästi. Esimerkiksi Demin arvot, kuten rohkeus, lempeys ja tasa-arvo, tulevat esiin niin Instagramissa, lehden kuvavalinnoissa kuin keskustelupalstan säännöissä.

Joulukuusta lähtien sääntöjen ensimmäinen lause on ollut: Demi.fi on nuorten oma yhteisö, jossa ei ole tilaa vihapuheelle.

Kirjoittaja: Päivi Lehtomurto

Päivi Lehtomurto on nuortenmedia Demin päätoimittaja, joka missiona on uudistaa mediaa yhdessä nuorten kanssa. Demi.fi on keskustelupalsta, jossa kirjoitetaan joka viikko yli 10 000 viestiä.

Julkaistu: 31.1.2020