Millaiseen muutokseen Z-sukupolvi haastaa journalistit? Tutustu #nuoretmyös-hankkeen tietopakettiin!

Demin toimituksen vetämä #nuoretmyös-hanke on loppusuoralla. Hankkeessa etsittiin ratkaisuja siihen, millainen journalismi on relevanttia ja merkityksellistä Z-sukupolvelle eli nyt noin 10–24-vuotiaille nuorille.

Hankkeesta on koottu nyt tietopaketti A-lehdet.fihin Nuoret ja media -osioon. Sieltä löytyy kiinnostavia case-esimerkkejä, tietoa nuorten mediankäytöstä, nuorten kiinnostuksenkohteista ja nuorten suhteesta journalismiin.

Demin päätoimittaja Päivi Lehtomurto kertoi hankkeen keskeiset havainnot Uutta kasvua -verkkoseminaarissa, jonka tallenne löytyy Media-alan tutkimussäätiön sivuilta. Puheenvuoro löytyy kohdasta 1:53:50.

Millaiseen muutokseen Z-sukupolvi haastaa journalistisen median? Lue kolme haastetta nuorilta toimittajille!

Ensimmäinen keskeinen haaste liittyy sisältöjen jakeluun ja kanaviin eli siihen, onko journalismi nuorille helposti saavutettavaa. Löytyykö journalismi niistä somekanavista, joissa nuoret viettävät aikaansa? Seurataanko toimituksissa sitä yhteiskunnallista keskustelua, joka tapahtuu nuorten suosimilla alustoilla? Huomioidaanko nuoret, kun mietitään, kirjoitetaanko tästä artikkeli vai tehdäänkö video?

Suosituimmat somekanavat tavoittavat lähes koko ikäryhmän, mutta on suuri joukko nuoria, joiden elämässä journalistisella medialla ei ole roolia jokapäiväisessä arjessa. Moni seuraa niitä uutisia, joita kaverit ja tutut sattuvat jakamaan.

Iso osa nuorista arvostaa toimittajia, mutta se ei riitä, kun kilpaillaan ihmisten vapaa-ajasta. Kiinnostavuus syntyy osaksi siitä, että ollaan oikeissa kanavissa. Monet somealustat haastavat toimittajat muotoilemaan jutut tiiviiksi, visuaalisiksi, vuorovaikutteisiksi – sellaisiksi, että niiden parissa voi viihtyä.

Journalismin aiheiden ei tarvitse olla keveitä ollakseen viihdyttäviä ja kiinnostavia – päinvastoin. Nuoret tottuneet siihen, että TikTokissa puhutaan Yhdysvaltain vaaleista, Instagramissa puolustetaan ihmisoikeuksia, ja YouTubessa voi opiskella itsenäisesti melkein mitä vain. Myös #nuoretmyös-kyselyssä toivottiin perinteiseen mediaan lisää nuorten näkökulmia vakaviin aiheisiin, kuten ilmastonmuutokseen, mielenterveyteen, syrjintään ja koulutukseen.

Toinen haaste on dialogi yleisön kanssa – vuorovaikutus on yksi tärkeimmistä työkaluista journalistille. Vuorovaikutuksellisuus on leimallista kaikelle nuorten mediankäytölle. Sosiaalinen media on sosiaalista, ja media on demokratisoitunut, ja siksi myöskään journalismi ei voi olla yksisuuntaista monologia.

Vuorovaikutuksen ja osallistumisen tapoja on tosi erilaisia. Paras metodi riippuu ihan käyttötarkoituksesta. Monille nuorille on itseisarvo, että heidän äänensä kuuluu mediassa, mutta vuorovaikutteiselle ideoinnille ja sisällöntuotannolle on paljon muitakin perusteluja: Yleisölähtöinen ideointi auttaa valitsemaan kiinnostavat näkökulmat, ja vuorovaikutteiset sisällöt sitouttavat ja lisäävät moniäänisyyttä. Nuorten toimitusten kanssa työskentely on toimituksille mahdollisuus oppia uutta kohderyhmästä ja löytää uusia tekijöitä.

#Nuoretmyös-tutkimuskyselyn mukaan verkkokyselyihin vastaaminen oli suosituin tapa osallistua. Aina jos haluaa aktivoida massoja, niin vuorovaikutuksen pitää olla helppoa ja mieluiten vielä hauskaakin. Jos yleisöltä odotetaan suurempaa panostusta, heille tarjota jotakin merkityksellistä, kuten kokemus siitä, että osallistumalla voi vaikuttaa asioihin – ja työn tekemisestä kuuluu saada palkkio.

Huom! Kaikki nuoret eivät halua osallistua – noin kolmannes ei pitänyt mitään ehdolla olleita osallistumismahdollisuuksia tärkeinä. Voi kuitenkin ajatella, että hekin hyötyvät muiden osallistumisesta kiinnostavimpien näkökulmien muodossa.

Kolmas iso haaste nuorilta on moniäänisyyden lisääminen. Erityisesti #nuoretmyös-hankkeessa nousi esiin ikään ja eri vähemmistöihin liittyvä diversiteetti. Monet nuoret ovat pidemmällä moninaisuuskeskustelussa kuin aikuiset, ja yhdenvertaisuus korostui aihetoiveissa sekä tutkimuskyselyssä että Demin nuorten toimituksen projekteissa.

Perinteiseen mediaan kaivataan lisää nuorten näkökulmia, ja iso osa nuorista kokee, että heidän äänensä ei kuulu tarpeeksi hyvin. Samaistuminen kasvattaa kiinnostusta ja helpottaa ymmärtämistä – siitä tulee tunne, että tämä juttu on suunnattu minulle. Tutkijat puhuneet siitä, että kuulluksi tulemisen kokemus ja moniäänisyys voivat kasvattaa luottamusta journalismiin ja vahvistaa osallisuutta yhteiskuntaan.

Nuoret toivat hankkeen aikana esiin, että heidän on vaikea tunnistaa itseään paheellisesta ”nuorisosta” tai menestysyksilöistä. Ongelma on, jos laitetaan nuoret edustamaan koko sukupolveaan. Helppo muistisääntö on: silloin kun yleisöksi halutaan nuoria, ei kannata puhua yleistäen nuorista tai nuorisosta.

Tutustu #nuoretmyös-tietopakettiin!