3 keinoa tuhota natiivimainonta

3 keinoa tuhota natiivimainonta
Natiivimainonta on tehokasta oikein suunniteltuna ja toteutettuna, mutta sen tehokkuus on helppo myös tuhota muutaman tärkeän asian huomiotta jättämisellä, kirjoittaa A-lehtien mediamyynnin johtaja Päivi Vaipuro.
Julkaistu 15.3.2018

1. Tavoitteet, kaikkihan ne nyt tietää, ei niistä tarvitse puhua...

Monesti natiivimainontaa tekevillä yrityksillä saattaa olla mielessä ajatuksia minkälaisen kampanjakokonaisuuden he haluaisivat tehdä. Kuitenkin kampanjalle asetetut tavoitteet voivat olla vielä epämääräisiä, keskeneräisiä tai niitä ei ymmärretä tuoda julki kumppanille. Todellisuudessa, tavoitteiden pitäisi kuitenkin olla selkeät jo ennen kuin kampanjaa lähdetään edes suunnittelemaan. Kampanjan tavoitteiden pitää olla myös suhteessa budjettiin ja resursseihin, jotta on realistiset mahdollisuudet päästä tuloksiin.

Natiivimainonnan kampanjan tavoitteet voidaan jakaa kolmeen eri kategoriaan;

  1. tulokselliset tavoitteet (myynti, liidit, applikaation lataukset, uutiskirjeiden tilaukset jne.),
  2. brändimielikuvalliset tavoitteet (tunnettuus, hyödyllisyys, aktivointi) ja
  3. analytiikkamittarit (kävijämäärät, lukukerrat, klikit, sisällön parissa vietetty aika).

Tavoitteiden mukaisesti laaditut mittarit kertovat kummallekin osapuolelle milloin on saavutettu haluttu tulos. Kampanjan aikana tämä mahdollistaa myös reagoinnin, jos mittarit eivät liiku oikeaan suuntaan.

2. Kaikkihan osaavat kirjoittaa, eikö se siskontyttökin valmistunut lukiosta hyvin arvosanoin..?

Lähtökohtaisesti Suomessa ollaan onnellisessa asemassa, että kaikki osaavat tuottaa sisältöä kirjoittamalla. Vaikka sisältöä voi suoltaa kanavat täyteen, on aivan eri asia mikä sisältö kiinnostaa kohderyhmään kuuluvaa asiakasta ja miten saadaan sisällöllä brändille maksimaalinen kyky tuottaa lisäarvoa asiakkaille. Osaavat ammattilaiset löytävät erilaistavat, kilpailijoista erottelevan ja mieleen jäävän tavan muotoilla viestejä ja kommunikoida uskottavalla tavalla eri kanavissa. Näin kaupallinen viestikin on osa kuluttajien palvelua.

3. Yes, nyt on hyvää sisältöä! Kyllä kaikki nyt tulevat lukemaan sen meidän kotisivuiltamme…

Näin tämä ei välttämättä ole. Vaikka monet brändit ja sisällöt kiinnostavatkin kohderyhmään kuuluvia, on harva brändi niin vetovoimainen, että kuluttajat olisivat sen aktiivisia seuraajia. Keskeistä on siis miettiä myös sitä, missä kanavassa, milloin ja miten sisältö tuodaan kohderyhmälle. On hyvä ymmärtää, mikä on kohderyhmän mediankäyttö ja mistä heidät tavoittaa mihinkin aikaan vuorokaudesta. Nyrkkisääntönä natiivimainonnan kampanjoissa on, että budjetista 2/3 tulisi käyttää sisällön jakeluun kohderyhmässä. On turha tuottaa laadukasta sisältöä, jos sitä kukaan ei näe.

Natiivimainonta on tehokkainta silloin kun se suunnitellaan huolella, puhutaan tavoitteista, sisältö on kiinnostavaa ja jakelukanavat on laadittu kohderyhmää ymmärtäen. Natiivimainonnassa kannattaa ajatella, että kohderyhmä on vaativa yleisö. Sen arvostuksen menettää nopeasti ja investoinnista tulee hukkaan heitettyä rahaa. Ei siis tuhota natiivimainontaamme ja arvostetaan kohderyhmiämme tarjoamalla heille laadukasta sisältöä.

Teksti: Päivi Vaipuro

Päivi Vaipuro työskentelee myyntijohtajana A-lehtien mediamyynnissä.

A-lehdet on rohkea ja uudistuva sisältötalo, joka on kasvanut mediasta asumisen ja terveyden asiantuntijaksi sekä digitaalisen vaikuttamisen edelläkävijäksi. A-lehdet-konsernin muodostavat emoyhtiö A-lehdet Oy ja sen tytäryhtiöt Finnish Design Shop Oy ja Oma Terveys Oy. Konsernin liikevaihto on noin 100 miljoonaa euroa.