5+1 videotrendiä, jotka jokaisen markkinoijan tulee tietää

Jos haluat tuottaa brändisi yleisölle kiinnostavaa ja relevanttia videosisältöä somen eri kanavissa myös loppuvuonna 2019, kannattaa pitää silmällä seuraavia trendejä.

Vaikka et olisi pelialalla, nyt on korkea aika tutustua Twitchiin, koska se johtaa yhtä videomaailman tärkeimmistä trendeistä. Livestriimaus on jo nyt levinnyt pelimaailman ulkopuolelle ja tulee tekemään sitä entistä voimakkaammin tulevaisuudessa. Vuonna 2018 Twitchissä katsottiin yhteensä 560 miljardia minuuttia livestriimiä, mikä oli 58 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Twitchissä yleisö on myös hyvin sitoutunutta, sillä keskimäärin käyttäjät katsovat 95 minuuttia livevideoita päivässä.

Livevideoita voi tietenkin tehdä Twitchin lisäksi myös esimerkiksi Facebookissa, mutta sisällöntuottajan kannalta tällä hetkellä ehdottomasti kiinnostavin kanava on Instagram, koska se suosittelee striimejä tehokkaasti. Livevideo on Instagramissa kirjaimellisesti oikotie jonon kärkeen: Livelähetys nousee muiden ohi ensimmäiseksi tarinaksi, jonka käyttäjä näkee avatessaan sovelluksen. Lisäksi kaikki seuraajat saavat livelähetyksen alkaessa notifikaation, jolleivat he ole sitä erikseen estäneet.

Instagram on pyrkinyt monin tavoin madaltamaan striimaamisen kynnystä. Livessä sisällöntuottaja asettaa itsensä alttiiksi myös esimerkiksi trollaamiselle ja kiusaamiselle, mihin Instagram on puuttunut muun muassa mahdollistamalla kommenttien moderoinnin.

Vertikaalivideot ovat viime vuosien suurin yksittäinen sometrendi, jolle ei näy loppua. Lyhyitä vertikaalivideoita eli tutummin storieseja tai tarinoita voi nyt luoda kaikissa tärkeimmissä somekanavissa: Instagramissa, Facebookissa, Snapchatissa, YouTubessa ja TikTokissa.

Vuonna 2018 Instagram Stories ohitti suosiossaan feedin, mutta viime vuoden todellinen hitti oli kuitenkin Tik Tok, joka kasvoi huimat 300 prosenttia vuodesta 2017. (Psst! Haluatko tietää, miksi juuri TikTok on niin suosittu nuorten keskuudessa? Kuuntele Zetapodi tästä.)

Kuvan rajauksen takia vertikaalivideoita kuvataan useimmiten selfienä. Kapea rajaus saattaa lisätä kiusausta kuvata video vaakasuuntaan, mutta se ei kannata – tutkimusten mukaan 90% katsojista ei käännä puhelimensa näyttöä.

2018 oli 15-60 sekunnin mittaisten tarinoiden huippuvuosi, mutta tänä keväänä on ollut havaittavissa kasvua myös pitkien, jopa tunnin mittaisten videoiden kohdalla.

YouTuben algoritmi painottaa ennemmin katseluaikaa kuin näyttökertoja. Siksi on luonnollista, että menestystä havitellaan tekemällä pidempiä videoita. Puoliksi katsottu 10 minuutin mittainen video tuottaa kanavalle enemmän katseluaikaa kuin 1 minuutin video, vaikka se katsottaisiin alusta loppuun. Paradoksaalista kyllä, kaikista pisimpiä tubevideoita ei ole tarkoituskaan katsoa, minkä osoittavat ainakin suosittujen tubettajaveljesten Ronin ja Miklun Backpodcast sekä Pelkokertoimestakin tutun Joe Roganin Joe Rogan Experience, jonka jaksot kestävät välillä jopa kolme tuntia.

Myös Instagram panostaa pitkiin videoihin: IGTV:ssä voi julkaista jopa tunnin mittaisia videoita. Nihkeän alun jälkeen IGTV on kasvanut voimakkaasti alkuvuodesta 2019, kun Instagram julkaisi trailerit ja swipe up -linkit, joilla sisällöntuottajat voivat promota IGTV-videoitaan aiempaa tehokkaammin. Instagramin Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan kumppanuusjohtaja Kevin Kilpatrick vinkkasi VidConissa helmikuussa, että erityisen hyvin IGTV:ssä menestyvät sarjat ja joka viikko ilmestyvät jaksot.

Se, että video on pitkä ei missään nimessä tarkoita, että se saisi olla tylsä – päinvastoin. Kultakalan keskittymiskyvyn omaava katsoja on saatava koukuttumaan sisältöön 8 sekunnissa, mutta hänet on myös onnistuttava pitämään sen parissa mahdollisimman pitkään. (Psst! Tiesitkö, että chatfiction on erinomainen tapa sitouttaa nuoret videosisällön pariin sekä Instagramissa että YouTubessa? Jopa 70 % jakson aloittaneista katsojista katsoo sen loppuun asti. Lue lisää chatfictionista täältä.)

Teknologian ja työkalujen kehittyminen on demokratisoinut videotuotantoa. Kuka tahansa voi tehdä videoita ja julkaista niitä somessa. Sama kehitys on kuitenkin johtanut myös siihen, että omaa ääntään on vaikea saada kuuluviin videoiden valtavassa massassa. Yksin YouTubeen ladataan 300 tuntia liikkuvaa kuvaa joka ikinen minuutti. Algoritmien maailmassa hyvä sisältö ei aina yksin riitä, vaan tekemisen tueksi tarvitaan optimointia ja ymmärrystä analytiikasta.

Somekanavat tarjoavat tähän koko ajan enemmän työkaluja: VidConissa vihjattiin YouTuben mahdollistavan pian thumbnailien A/B-testauksen ja Instagram julkaisee vielä tämän vuoden aikana Creator Studion, joka tarjoaa sisällöntuottajille aiempaa enemmän dataa.

Optimointi ei korvaa laadukasta sisältöä, mutta se voi auttaa valtaamaan tilaa omasta nichestä. Hyvä esimerkki tästä on Yoga With Adriene -YouTube-kanava, josta kasvatettiin kansainvälinen ilmiö systemaattisen hakusana-analyysin avulla. (Tehtävä: Kirjoita YouTuben hakukenttään sana Yoga ja katso, millaisia tuloksia saat. Toista nyt sama myös Googlessa.)

Myös brändien on pidettävä itsensä ja osaamisensa ajan tasalla. Algoritmien muuttuessa myös tavoitteiden tulee muuttua. Monesti esimerkiksi YouTube-kampanjoissa seurataan edelleen ensisijaisesti näyttökertoja, vaikka vuoden 2012 suuren algoritmimuutoksen jälkeen kanavassa on painotettu katseluaikaa ja vuorovaikutusta.

Ilmastonmuutos ja vastuullisuus ovat tämän hetken tärkeimpiä globaaleja puheenaiheita, eikä videomaailma ole tästä kehityksestä irrallaan. Vinkkejä ekologisempaan elämään tarjoavien videoiden määrä on tuplaantunut vuoden 2018 aikana ja Sustainable fashion haul eli vastuullista shoppailua käsittelevien videoiden määrä on kasvanut YouTuben mukaan huimat 1 300 prosenttia keväällä 2019. YouTube hallinnoi myös Social Impact -kanavaa, jolla se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita käsitteleviä videoita sekä Creators for Change -ohjelmaa, johon kuuluu 50 vaikuttajaa ympäri maailman.

Etenkin sukupolvi Z ja milleniaalit vaativat myös yrityksiä kertomaan arvoistaan avoimesti ja ovat valmiita käyttämään enemmän rahaa tuotteisiin, jotka on tuotettu vastuullisesti.

VR eli virtuaalitodellisuus ei ole vielä valtavirtaa, mutta ehdottomasti jotain kiinnostavaa, jonka kehitystä kannattaa pitää silmällä. VR:n suurin ongelma ovat kalliit ja isot lasit, joita on vaikea kuljettaa mukana, mikä tekee virtuaalitodellisuudesta paikkaan ja aikaan sidottua. Siksi sillä onkin toistaiseksi enemmän mahdollisuuksia esimerkiksi televisio- kuin sometuotannoille.

Elokuvatuottaja Zillah Watson esitteli VidConissa BBC:n VR-tuotantoja, joihin kuuluu esimerkiksi mahdollisuus tutustua kotisohvalta käsin gorillojen elämään Kongon sademetsissä. Hän muistuttaa, että VR:ää ei kannata tehdä vain VR:n takia, vaan tuottaa sisältöä, jota ei yksinkertaisesti voisi tehdä mitenkään toisin. Koska kaikki eivät vielä tiedä, mitä virtuaalitodellisuus on, on brändille hyödyllistä, jos projektissa on mukana myös joku vaikuttaja, jolla on jo laaja seuraajakunta. (Psst! Etsitkö sopivaa vaikuttajaa projektiisi? Anna meidän auttaa!)

Kirjoittaja: Essi Rundgren

Essi on sometuottaja ja yhteisömanageri, joka taitaa Z-kohderyhmän koukuttamisen erityisesti YouTube-videoilla mutta myös muissa sosiaalisen median kanavissa.