Media tarvitsee monenlaisten nuorten näkökulmia

Media tarvitsee monenlaisten nuorten näkökulmia
Mitä kaikkien journalistien pitäisi ymmärtää nuorten ja median suhteesta? Mediataitoviikolla Erätauko-dialogissa kohtasi 30 hengen joukko nuoria sekä media-alan ammattilaisia – tasaveroisina keskustelijoina ilman titteleitä. Demin ja #Nuoretmyös-hankkeen tuottaja Roosa Oksanen listasi keskustelussa heränneitä oivalluksia.

Tämä artikkeli on ensimmäinen osa #Nuoretmyös-hankkeen juttusarjaa, jossa jaetaan pitkin vuotta havaintoja nuorten ja median suhteesta. Erätauko-dialogiin osallistui media-alan ammattilaisia muun muassa Helsingin Sanomista, Yleltä, Raresta, Kymen Sanomista, Journalistista ja A-lehdistä. Lisäksi mukana oli nuoria eri taustoista sekä nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia esimerkiksi Suomen Partiolaisista.

"Nuorten ääni pääsee kyllä esille, mutta…"

Keskustelun alustuksessa nostettiin esiin kaksi huolta: Perinteisellä medialla on vaikeuksia tavoittaa nuoret yleisöt, ja iso osa nuorista kokee, ettei heidän äänensä kuulu tarpeeksi yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Toisaalta 2020-luvulla nuorten moninainen ääni kuuluu paremmin kuin koskaan – kiitos sosiaalisen median. Miksi nuorten äänen ylipäätään tarvitsisi päästä esille perinteisessä mediassa, kun monet nuoret itse arvostavat enemmän vaikkapa Instagramissa ja YouTubessa käytyä yhteiskunnallista keskustelua?

Keskustelussa puhuttiin paljon nuorten ja aikuisten maailmojen eriytymisestä ja siitä, etteivät ne kohtaa.

Miksi tämä on ongelma? Koska valtaapitävät aikuiset seuraavat perinteistä mediaa. Iso osa keskustelusta, jolla on oikeasti mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin, tapahtuu yhä siellä. Jotta nuorten käymällä yhteiskunnallisella keskustelulla olisi todellista vaikutusta, myös aikuisten on kuultava se.

Haaste toimituksille: Osataanko toimituksissa kuunnella ja arvostaa sitä keskustelua, joka tapahtuu nuorten suosimilla alustoilla?

"Nuoret eivät ole yhtenäinen joukko"

Perinteisessä mediassa nuoria käsitellään usein objekteina, ja jutuissa korostuvat ääripäät: nuoret nähdään joko huolenaiheina tai toisaalta inspiroivina maailmanparantajina.

Keskustelussa tulikin nopeasti esiin, että paikalla olleet nuoret eivät tunnistaneet itseään perinteisen median nuoria koskevista jutuista. Jokainen sukupolvi koostuu yksilöistä, ja esimerkiksi kiinnostuksenkohteet yhdistävät usein enemmän kuin ikä.

Jos halutaan tehdä todellisuutta kuvaavaa journalismia, nuoria pitäisi olla mediassa monenlaisissa rooleissa. Välillä myös kertomassa asioita, joita aikuiset eivät halua kuulla.

Haaste toimituksille: Löytyykö toimituksista tarpeeksi moninainen joukko ideoijia? Ovatko osallistumisen tavat tarpeeksi helppoja ja kiinnostavia?

"Tietoa on tarjolla häiritsevän paljon"

Keskustelussa tuli ilmi monien jakama tunne siitä, että nykyään tietoa on tarjolla niin paljon, että olennaista on vaikea tunnistaa. Kuten eräs nuori tiivisti: kaikesta tietää vähän, mutta ei tarpeeksi, ja sen takia vähän kaikki huolestuttaa.

Iso kysymys on, mikä tekee tiedosta nuorille kiinnostavaa ja puuttuuko mediasta aiheita tai näkökulmia, jotka koskettavat nuorten arkea. Nuorille merkityksellinen sisältö on samaistuttavaa, rohkeaa, aitoa ja visuaalista, mutta sitä ei aina osata huomioida tarpeeksi sisältöjen muodoissa ja uutiskriteereissä.

Haaste toimituksille: Löytyvätkö olennaiset asiat helposti medioiden sivustoilta? Onko tieto ymmärrettävässä muodossa? Onko kerronta tarpeeksi visuaalista?

"Journalismi tapahtuu vuorovaikutuksessa"

Koskettaviin mediahetkiin liittyy usein vuorovaikutusta sekä yhteisöllisyyttä. Journalismi ei ole yhtä kuin juttu, vaan alkaa ideoinnista ja jatkuu keskustelussa.

Eräs nuori kertoi, että jos hänellä on jokin ongelma, hän katsoo apua saadakseen tubettajan YouTube-videon aiheesta – ja lukee sitten videon kommentit saadakseen vertaistukea "ettei olisi yksin".

Toinen nuori toi esiin, kuinka nälänhädästä kärsivän lapsen haastattelu sai hänet havahtumaan toisella puolella maailmaa tapahtuvaan kriisiin.

Tarinoiden kautta hankalistakin aiheista voi tulla mielenkiintoisia ja ymmärrettäviä, mutta journalisteilla on vastuu huomioida faktat ja yhteiskunnalliset rakenteet yksilöiden taustalla. Tarinallinen journalismi voi kuitenkin edesauttaa siinä, että tärkeä tieto tavoittaa myös ne, jotka muuten jättäisivät jutut lukematta.

Haaste toimituksille: Ovatko sisällöt dialogeja monologin sijaan? Ovatko haastateltavat samaistuttavia monenlaisille nuorille?

Jatketaan keskustelua somessa! #nuoretmyös

Erätauko-dialogi oli osa nuortenmedia Demin vetämää #Nuoretmyös-hanketta, joka tuo journalismiin Z-sukupolven äänen ja syventää ymmärrystä nuorten ja median suhteesta. Hanketta rahoittaa Media-alan tutkimussäätiö.

Lisätietoa Erätauosta: erätauko.fi

Julkaistu: 14.2.2020